Virallisesti Kemeri julistettiin kylpyläksi v. 1838, kun tsaari Nikolaji I lahjoitti maan, jolle ensimmäinen uimalaitos oli rakennettu.

Tohtori Johan Kristian Nordström perusti vuonna 1870 hiekkadyynyille ensimmäisen Marienbad-nimisen parantolan. Jo hänen aikanaan hoidoissa käytettiin ilmastoterapian elementtejä – kävelyjä pitkin merenrantaa, fyysistä työtä ulkona, kylpyjä ammeessa, jossa oli merivettä. Nämä menetelmät saivat suosiota ja kun uinti tuli muotiin, niin tänne alettiin houkutella artistokraattista seurapiiriä. Se edisti parantaloiden ja kylpylöiden perustamista, joista osa on säilynyt nykypäivään saakka. Oman omaperäisen arkkitektuurinsa ansiosta ne muodostavat osan Jūrmalan ainutlaatuista historiallista kylpylämiljöötä.

Jurmala on ainutlaatuinen kylpylä, koska se liittää yhteen kolme kylpylän päätekijää: ilmastohoito (meri, mäntymetsät, raitis ilma); balneoterapia (rikkivety-, bromi- ja natriumkloridikivennäisvesi); mutakylvyt.

Nykyaikainen kylpylä, jolla on pitkät perinteet

Kylpylä on kuuluisa terveellisen ilmastonsa ja oman kivennäisvetensä ansiosta, jota sekä juodaan että käytetään SPA-hoidoissa ja uima-altaassa.

Merenrantakylpylä on kuuluisa terveellisen ilmastonsa, juomaksi ja ammeissa ja altaissa käytettyjen rikkivety-, bromi- ja natriumkloridikivennäisvesiensä ja turve- ja sapropeelimutakylpyjensä ansiosta. Terveyden hoidossa hyödynnetään myös fysikaalista hoitoa, lääkintävoimistelua, vesiaerobikiä, hierontaa ja ilmastohoitoa. Kylpylät tarjoavat hoitoa ja rentoutusta, mm. verenkierron, hermoston, tuki- ja liikuntaelinten sekä aineenvaihdunnan ongelmiin.